Thaipoimijat yhä avainasemassa metsämarjojen talteenotossa – miten käy vuonna 2024?
Kuva: Petteri Kokkonen
Ruokaviraston tänään julkistaman MARSI 2023-raportin mukaan ulkomaalaisten poimijoiden panos marjojen kaupallisessa keruussa on edelleen merkittävä. Luonnonmarjoista oli viime vuonna noin 87 % ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Luonnonmarja-ala on huolissaan siitä, pystytäänkö marjojen talteenotto varmuudella organisoimaan ajoissa thaipoimijoiden viisumikiellon jälkeen.
Ulkomaalaisten poimijoiden merkitys luonnonmarjojen myyntimäärissä on ratkaiseva. Vaikka suomalaiset ovatkin tällä vuosikymmenellä aktivoituneet sekä marjojen että sienten keräämisessä, keruu tapahtuu pääosin kotikäyttöön tai myyntiin suoraan kuluttajille puhdistettuna esimerkiksi Facebookin tai Tori.fi:n kautta. Roskaisena ostettavan teollisuusmarjan matala hinta ei houkuta kotimaisia poimijoita.
Ulkomaalaisten poimijoiden keräämä osuus kaupallisista marjoista on vaihdellut noin 80–90 prosentin välillä. Viime vuonna ulkomaalaiset keräsivät 87 %, vuonna 2022 92 %. Koronavuonna 2020 kotimaisen keruun osuus nousi hieman. Tuolloin kotimaisen keruun osuus oli 17 %, mikä ei olisi alkuunkaan riittänyt marjanjalostajien tarpeisiin. Metsäsienet sen sijaan kerätään yhä pääosin kotimaisin voimin.
Ulkomaisten poimijoiden merkitys korostuu luomuluonnonmarjojen saatavuudessa sekä viennissä, jossa luomulla myös on iso merkitys. Luomukeruualueiden pinta-alassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2023 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9 miljoonaa hehtaaria edellisvuoden tapaan. Vaikka alueita on nykyisin jokaisen ELY-keskuksen alueella, on pääosa luomukeruualueista Lapin läänissä, josta myös pääosa luomumarjasta on kerätty thaipoimijoiden toimesta.
Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2023 myyntiin kaikkiaan 2,5 miljoonaa kiloa, mikä oli lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2022. Luomupuolukan määrä aleni alle puoleen ja luomulakan määrä noin neljäsosaan viimevuotisesta. Myös tavanomaisena kerättyjen luonnonmarjojen keruumäärät laskivat lähes puoleen edellisvuodesta, mihin vaikutti sekä ulkomaisten poimijoiden lukumäärän pieneneminen että keskinkertainen marjasato.
Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuoden 2023 aikana jäädytetyn mustikan vienti ja tuonti olivat yhtä suuret, 2,9 miljoonaa kiloa. Tärkeimmät vientimaat jäädytetyllä mustikalla olivat Japani ja Ruotsi ja tärkein tuontimaa on Ruotsi 2,6 miljoonalla kilolla. Lisäksi tuontia oli Ukrainasta ja Virosta. Tuonnilla ei kuitenkaan voida turvata niiden yritysten toimintaa, jotka perustavat toimintansa ja markkinointinsa kotimaiseen raaka-aineeseen.
Ulkomaisten marjanpoimijoiden saamisen suhteen aikataulu on nyt erittäin kriittinen. Ulkoministeriön 15. maaliskuuta ilmoittama viisumikielto tuli täytenä yllätyksenä marja-alan yrityksille. Päätös olisi edellyttänyt huolellista riskin- ja vaikutusten arviointia sekä valmisteluaikaa niin yrityksille kuin viranomaisillekin. Tällä hetkellä on useita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä vailla vastauksia, minkä vuoksi vaadittavien työlupien hakeminen on iso riski. Joka tapauksessa kokonaiskustannukset tulevat nousemaan merkittävästi ja kaupallisesti kerättävän marjan määrä vähenemään, mikä voi pahimmillaan johtaa lukuisten työpaikkojen menetyksiin koko marjaketjussa.
Satokauden 2023 tuloksista lähteenä on käytetty Ruokaviraston julkaisemaa Marsi-raporttia.
Lisätietoja:
Birgitta Partanen, birgitta.partanen@arktisetaromit.fi, p. 040 580 1186